PIRPPU'UN KENTTÄRAPORTTI

Mää en oikeestaan ymmärrä, mistä Norris aina valittaa. Liikkuvassa möksässä matkustaminen on ihan jees. Kun auto liikkuu, mää kattelen maisemia ikkunasta ja odotan innolla, mihin seuraavaks pysähdytään. Jokainen pysähdys voi tarkoittaa uutta hajua, uutta polkua tai kokonaan uutta seikkailua.

Turkoosit valjaat toimii just niin kuin pitääkin. Ne puetaan päälle, sit pääsee ulos tutkimaan maailmaa. Kävelyt oli koko reissun parasta antia, eikä niihin kyllästy hetkeäkään. Minä en kävele kiireellä, vaan perusteellisesti. Jokainen heinänkorsi, kivi ja sammalmätäs ansaitsee oman tarkastuksensa.

Mää pääsin Kaunispään laella niin korkeelle, että melkein näin koko Lapin yhdellä vilkasulla. Tuuli toi mukanaan hajuja joka suunnasta, eikä niitä kaikkia ehtinyt edes käsitellä yhdellä pysähdyksellä. Sitten pääsin vielä Tenojoen rantaan haistelemaan porojen, lintujen ja kaikkien muiden paikallisten jättämiä terveisiä. Jokainen pysähdys oli uusi tutkimusretki, eikä yksikään ollut samanlainen kuin edellinen.

Ikkunavartiointi oli myös erinomaista. Poroja, ihmisiä, matkailuautoja, lintuja ja vaikka mitä kulki ohi. Työtehtäviä riitti koko matkan ajaksi, eikä tarvinnut pitkästyä. Norris nukkui välillä peiton alla, mutta mää pidin huolen siitä, että liikenne, porot ja koko ympäristö pysyivät jatkuvassa valvonnassa.

Palvelu oli koko reissun ajan aika jees. Raksuja tuli, herkkuja tuli ja ulkoilemaankin pääsi. Mitä sitä kissa enempää voisi oikeastaan toivoa? No ehkä vielä yhden herkkutikun ja vähän lisää kävelylenkkejä.

Yksi päivä jäi kuitenkin erityisesti mieleen.

Tankavaaran Kultakylässä satoi lähes koko päivän. Ihmiset lähtivät omille retkilleen, mutta me jäätiin asuntoautoon vartioimaan liikkuvaa möksää. Ulkona sade rummutti kattoon tuntikausia, pisarat valuivat ikkunoita pitkin ja koko leirintäalue hiljeni harmaan sateen alle. Me hoidettiin turvallisuusvuorot rauhassa, nukuttiin vuorotellen ja tarkkailtiin ikkunasta, että kaikki pysyi järjestyksessä. Vaikka päivä oli sateinen, möksässä oli lämmin, turvallinen ja yllättävän viihtyisä tunnelma.

Toi mun kaveri Norris katsoo mua edelleen niillä keltasilla silmillään jotenkin syyttävästi. En tiedä miksi. Mää lipasin sen korvien välinkin puhtaaksi ihan hyvää hyvyyttäni. Ei siitäkään näköjään kiitosta saanut.

Nyt ollaan taas kotona. Täällä pitää tietenkin tarkistaa jokainen huone uudestaan. Norris nappasi heti turvallisuuspäällikön viran takaisin, ja mää hoidan kenttäpartion. Kotona on omat hajut, omat reitit ja omat tarkastuskohteet. Ne pitää käydä läpi yhtä huolellisesti kuin Lapinkin maisemat.

Täytyy kyllä sanoa yksi asia.

On superkivaa olla kotona.

Loppuarvio

🐾 Liikkuva möksä – ✔️

🐾 Turkoosit valjaat – ✔️

🐾 Kävelyt – ✔️✔️✔️

🐾 Ikkunavartiointi – ✔️

🐾 Tankavaaran sateinen vartiopäivä – ✔️ Rauhallinen mutta tärkeä työvuoro.

🐾 Norris – ✔️ Vähän mökö, mutta ihan hyvä kaveri.

🐾 Oma koti – ✔️ Paras paikka reissun jälkeen.

Allekirjoitus

Pirppu'u

"Maailma on kiva tutkia. Mutta kotiin on aina paras palata."