Tykkää tästä:

Hellulandian blogit
 


Tää on ennenkuulumatonta. Me ollaan Norriksen kanssa monestakin asiasta eri mieltä. Norris esimerkiksi katsoo, että ennen toimintaa voidaan hetki harkita. Mää katson, että ensin mennään katsomaan ja sitten harkitaan, mitä siellä tuli tehtyä. Mutta tästä me ollaan täysin samaa mieltä: EI VOI TEHDÄ NOIN.
Meillä oli aamupäiväpäikkärit meneillään. Sellaiset kunnolliset työpäivään kuuluvat päikkärit, joiden aikana vastuullinen #Pajakissa kerää voimia iltapäivän laadunvalvontaan, paketointiin ja muihin tehtäviin, joista ihmiset eivät selvästikään selviä ilman valvontaa. Sitten Nekeli huikkas jostain eteisen suunnalta: "Poooojaat! Mää meen ny."


Mihi ai? "No ensteks labraan. Toiseks EKG. Kolmanneks apteekki ja sit viän paketit postiin. Kestää jonkun aikaa sit." Siis mitä? PAKETIT? Ne asiakkaiden paketit, joiden kuuluu ennen lähtöä tulla meidän eteen tarkastettavaksi, haisteltavaksi, pakkausmateriaaliltaan arvioitavaksi ja lopuksi varustettavaksi virallisella #Pajakissat-laadunvalvontaleimalla.


"Ne on jo autossa." JO AUTOSSA? ILMAN TARKASTUSTA? ILMAN LEIMAA? Voi kaikkien panttereiden luoja sentään, noin ei voi tehdä. Nekeli yritti puolustautua sillä, että me oltiin nukkumassa. Me ei oltu nukkumassa, me oltiin varattuja. Siinä on aivan helvetin suuri ero.


Mut ei se sitten heti lähtenytkään, vaan siitä alkoi seuraava näytös. Ensin piti oikein pukeutua. Paita päälle, paita pois. Toinen paita päälle ja kohta sekin pois. Tätä toimitusta toistettiin muutaman kerran samalla, kun me seurattiin tilannetta ja alettiin epäillä, ettei pakettien luvaton postittaminen ehkä sittenkään ole tämän päivän suurin ongelma. Lopulta tais tulla kiire.
Me mentiin pajan ikkunaan katsomaan muka haikeina, kuinka työnantaja lähtee maailmalle ilman laadunvalvontaosastoaan. Nekeli autolle, ovi auki ja siihen loppui lähteminen. Micra oli oikeassa. Ei tämmösen aikaan lähdetä kylille.
Nekeli pomppas kiroillen autosta ulos, nappas käsilaukun ja korin, jossa rannekepaketit oli, ja tuli ryminällä takaisin ovelle. Avain ei sopinut. Seuraavaksi ulkoa kuului sellainen räpellys, että olis voinu luulla jonkun yrittävän murtautua omaan kotiinsa. Me seurattiin ikkunasta, eikä kumpikaan tarjoutunut auttamaan. Ihmisellä oli selvästi joku oma oppitunti meneillään.
Lopulta automaattilukko aukes ja Nekeli harppoi sisään sellaisella vauhdilla, ettei siinä paljon kyselty, kuka sattuu olemaan kulkureitillä. Suunta oli suoraan möksän avaimille. Siinä vaiheessa Norris arvioi tilanteen kokonaisuutena, totesi hiljaa "soromnoo" ja teleporttas ittensä sohvan alle.


Mää jäin seuraamaan, koska jonkun tässä talossa täytyy tietää, mitä tapahtuu. Hetken päästä möksä läks pihasta, eikä ees sutinu. Se oli ehkä koko aamupäivän ainoa asia, joka tapahtui ensimmäisellä yrityksellä.
Siinä kohtaa mentiin tekemään jatkoraporttia mE'mmille. Siili oli edelleen tuossa kapakan terassin alla. Se oli vähän vaihtanut pesäpaikkaansa, kun siitä kuulemma kuulee paremmin meidän jurputukset häistä. Nyt kuului. Ei tarvinnut siilin edes höristellä korvia, kun kerrottiin paketit, Micra, väärä avain, automaattilukko, möksä ja Norriksen äkillinen katoaminen sohvan alle.
Meni varmaan tsiljoona päivää ja vähintään saman verran tunteja ennen kuin möksä viimein tuli takaisin pihaan. Siinä välissä mE'mmi oli vähän vihjaillu, että tänään ei taida laiskureille tulla tonnikalaa. Me pidettiin sitä lähinnä siilin vittuiluna ja ilmoitettiin, että tässä talossa laiskureita kannattaa etsiä aivan muualta kuin laadunvalvontaosastolta.
Nappiin meni. Nekeli tuli sisään ja toi mukanaan kassillisen syömäkelvottomia roskia jääkaappiin. Ei tonnikalaa. Ei mitään kissalle kuuluvaa. Pelkkää ihmisten ruokaa, jota varten oli ilmeisesti ollut välttämätöntä käynnistää möksä ja kiertää puoli Varsinais-Suomea.


#Pirppuu suoritti tietenkin välittömän kauppakassin tarkastuksen, koska vaikka yrityksen muu laadunvalvonta olisi romahtanut, meillä on sentään ammattietiikka. Kassi tarkastettiin perusteellisesti, kuono työnnettiin sinne asianmukaisella tarkkuudella ja tulos oli kiistaton: täyttä paskaa.


Pirppu'u poistui paikalta syvästi loukkaantuneena ja meni omalle ruokakupilleen. Siellä oli sentään NahkaJaakon aamulla antamaa Sheebaa, joten aivan täydellisestä yhteiskunnan romahtamisesta ei vielä voitu puhua. Norris tuli joskus myöhemmin sohvan alta tarkistamaan, oliko vallankumous jo ohi. Ei ollut.


Paketit lähtivät ilman tarkastusta ja tassuleimat jäi saamatta. Micra kieltäytyi yhteistyöstä, möksä joutui töihin, tonnikalaa ei tullut ja mE'mmi oli vielä kaiken lisäksi ollut oikeassa. Paska päivä tähän saakka, eikä kello ole edes niin paljon, että tätä voisi hyvällä omallatunnolla kutsua menetetyksi päiväksi.


Me ollaan nyt lakossa. Lakko koskee paketointia, tarkastamista, tassuleimausta, kauppakassien ylimääräisiä tarkastuksia ja kaikkea sellaista työskentelyä, joka häiritsee päikkäreitä. Työtaistelutoimenpiteet jatkuvat toistaiseksi, eikä johdon kanssa ole tällä hetkellä käynnissä minkäänlaisia neuvotteluja.


Ruokailu, herkkujen vastaanottaminen ja mahdollisen tonnikalan laadunvalvonta eivät kuulu lakon piiriin. Niissä menee sentään joku raja.


Pirppu'u & Norris #Pajakissat, lakossa oleva tarkastus- ja laadunvalvontaosasto tee kuva

Kissojen ja siilin lakko pakkaamossa

Tykkää tästä:

Scroll to Top