Kesä 2024

Kesä 2024 | Myyntiteltta mäntyjen alla

Mäntyjen alle on hyvä pysähtyä. Tiesin jo aamulla ettei tästä tule samanlainen kuin edellisestä. Koppikärryyn samat laatikot, nahkakamat ja mukikone, mutta NahkaJaakko sanoi pihassa "katotaan nyt mitä tästä tulee". Ihmiset sanoo noin kun epäilee saavansa tehdä paljon töitä tai ei yhtään.

Perillä ilma oli viileä. Aurinko paistoi mutta merituuli muistutti kuka määrää. Teltta nousi mäntyjen alle. Paikka haisi mereltä, pihkalta ja nuotiolta. Paljon parempi kuin pelkkä asfaltti.

Kärry jäi saunan ja laiturin viereen. En ymmärtänyt yhdistelmää. Ensin ihmiset menee vapaaehtoisesti kuumaan koppiin. Sitten juoksee kylmään veteen. Sitten uudestaan. Siilit on selvinnyt tuhansia vuosia ilman tätä.

Salainen havainto: Ihmiset maksaa siitä että saa ensin hien ja sitten vilun.

Nahka lepäsi, mukikone savusi

Tällä kertaa nahka lepäsi. Ihmiset katseli, koski, mutta osti vähän.

Mukikone sen sijaan savusi. Se kävi kuumana koko päivän. Mukeihin painettiin kuvia ja tekstejä sitä tahtia että epäilin laitteen alkavan savuta. Hellulandia-mukit oli nyt ensimmäistä kertaa kunnolla mukana, toisin kuin Jinx Runissa ja HDCF:ssä.

Minä olin laatikossa, turkoosi hohde vilkkui kun aurinko osui välistä. Pieni rusetti pysyi.

Piippauksia vähemmän, mutta kahvia enemmän.

Ihmiset istuivat telttojen välissä, juttelivat, joivat. Kiireetön päivä. Ei paha sekään.

Kotimatkalla laatikot painoi saman kuin tullessa. Se on joskus ihan ok. Ei jokainen reissu voi olla Karpacz.

Vitustaks mää tiärän. Mää oon siili. Ja joskus siili vain haistelee mäntyjä.