Siirretty aggressio – Päivä 3: Murtautuminen

Kolmas päivä alko samalla tavalla kuin kaks edellistäkin. Heräsin saunan puolelta, kävin tarkistamassa hiekkalaatikon ja menin heti kattomaan sitä metalliaitaa. Se oli edelleen siinä, eikä näyttäny yhtään sen heikommalta kuin eilenkään.

Mää tuijotin sitä pitkään. Kyllä siinä täyty olla joku kohta, mistä pääsee ohi. Ja löytyhän se. En kerro miten, koska ihmiset kuitenkin lukee tätä ja pilaa seuraavan pakosuunnitelman.

Yhtäkkiä mää olin aidan väärällä puolella. Ensimmäinen pysähdys oli tietenkin kahvihuone, koska siellä pitää käydä tarkastuskierroksella joka päivä. Nuuhkin matot, tarkistin nurkat ja varmistin, ettei sillä välin ollu ilmestyny uusia vihollisia tai muuta epäilyttävää.

Sitten mää näin sen. Se musta peto makas sohvalla ihan pokkana ja vielä nukkui. Mun päässä napsahti samassa sekunnissa. Sylki lens, ääntä lähti ja kerroin sille aika selvästi, mitä mieltä mää olin koko tilanteesta.

Norris nosti rauhallisesti päänsä. Se katto mua hetken ja nousi seisomaan ilman mitään kiirettä. Sillon mää tajusin, että nyt voi muuten tulla turpiin. Rohkeus loppu siihen paikkaan, ja päätin vaihtaa hyökkäyksen taktiseen vetäytymiseen.

Sukelsin sohvan alle. Sieltä on yllättävän hyvä huudella toiselle, kun tietää ettei ihan heti joudu nokat vastakkain. Murisin, sähisin ja pidin meteliä niin paljon kuin keuhkoista lähti.

Onneks Nekeli tuli paikalle. Se huokas syvään, puhutteli Norrisia ja sai sen lähtemään rauhallisesti keittiön puolelle. Norris käveli pois häntä pystyssä eikä näyttäny olevan koko riidasta erityisen kiinnostunu.

Sen jälkeen Nekeli tuli mun luo. Se houkutteli mut pois sohvan alta, nosti syliin ja silitteli pitkään. Mää en enää siinä vaiheessa jaksanu rimpuilla, koska olin enemmän väsyny kuin vihanen.

Takaisin pesuhuoneeseen ei menty ovesta. Mää matkustin vessan pikkuikkunan kautta takaisin omalle puolelle. Heti ensimmäiseks kävin tarkistamassa oven. Se saatanan metalliaita oli taas paikallaan, eikä siitä päässy mihinkään.

Kävelin hiljaa saunan puolelle ja käperryin omalle paikalleni. Mun suuri pakomatka oli kestäny ehkä vartin, mutta ainakin kahvihuone tuli tarkastettua. Huomenna pitää keksiä jotain uutta.