– Kusinen haju ja maailmanloppu

Pirppu'un päiväkirja – Siirretty aggressio

Päivä 1 – Kusinen tossu

Aamuhan alko ihan normaalisti. Aurinko paisto aamukahviterassille, mää olin ehtiny tarkistaa tarhan, Norris möllötti omiaan ja ihmiset sähläs taas jotain ihan turhaa. Ei ollu mitään syytä epäillä, että tästä päivästä tulis #SiirrettyAggressio-sarjan ensimmäinen luku.

Sitten se äijä teki sen. Se paineli ulkona menemään ja astu suoraan jonkun vieraan kollin paskaan. Se ei edes huomannu mitään, mutta mää haistoin sen heti. Se haju tuli sisälle asti ja löi sieraimiin kuin märkä rätti.

Norris meni ensimmäisenä tutkimaan. Se veti semmosen pitkän, syvän henkosen, että ylähuuli nousi ilmaan asti. Se nuuhki vielä uudestaan ihan rauhassa, niinku olis yrittäny ratkaista maailman suurinta arvoitusta.

Mää menin perässä. Vedin kans kunnon henkosen niistä samoista tossuista. Siinä kohtaa pimeni.

Ei enää kiinnostanu kuka oli tehny ja mitä. Mun päätti vaan sano, että vihollinen on täällä. Ja lähin hoitamaan asiaa.

Norris oli lähimpänä.

Huusin. Syljin. Viuhotin etutassuja niin että karvat pöllys. Ensimmäinen isku osu kunnolla. Siitä se lähti.

Se musta mökö ei ensin edes tajunnu mitä tapahtu. Sitten se laitto vastaan. Ei se erityisen vihanen ollu, mutta kyllä se puolensa piti. Hetken päästä me pyörittiin pitkin lattiaa semmosena mustana karvapallona.

Ihmiset tuli juosten. Toinen huus, toinen nappas kiinni ja kolmas... no ei kolmatta ollu, mutta meteliä oli kolmen edestä. Mää en kuunnellu ketään. Mun mielestä tässä puolustettiin kotia.

Lopulta mää tajusin, että tässä saattaa tulla turpaan ihan oikeesti. Irrotin otteen ja painelin täyttä vauhtia pajalle. Norris tuli vielä perässä, mikä oli mun mielestä aivan tarpeetonta provosointia.

Sinä iltana mää päädyin pesuhuoneeseen.

Oveen nousi musta metallinen aita. Sauna jäi mun turvapaikaks. Ihmiset höpötti jotain rauhoittumisesta, mutta mää tiesin tasan tarkkaan yhden asian.

Se musta katti oli edelleen talossa.

Ja jos se vielä tulee vastaan, mää oon valmis.

Näin alkoi meidän #Pajakissat-sarjan tähän asti typerin ja äänekkäin episodi. Mää en sitä silloin vielä tienny, mutta tästä tulis pitkä viikko.