Kuvaus

Se on vähän kuin humalaisen päiväuni siilistä, jolla on tiara, turkoosi tonnin seteli ja aivan vitun heikko käsitys rahasta. Mukana on yksisarvinen premium-kyyteineen, matotila, etanoita, Uppsalassa sijaitseva kissasuojatie ja Café Månsin kassa, joka ottaa Ökypaperin vastaan ihan liian rauhallisesti.

m’Emmi ja Ökypaperi

Mää sain asiakkaalta tonnin setelin.

Siis oikean tonnin setelin. Turkoosin, hienon ja mun naamalla varustetun. Semmosen ökypaperin, jolla pitäis saada vaikka mitä, kunhan joku ensin selittäis kunnolla, miten ihmisten rahahommat toimii. Nahkajaakko oli sitä mieltä, ettei se käy maksuksi missään. Mää olin sitä mieltä, että jos paperissa on mun naama ja siinä lukee tuhat, niin vika ei voi olla paperissa.

Tästä alkaa m’Emmin reissu, joka lähtee Hellulandian myyntiteltalta ja päätyy yksisarvisen Uber Premium -kyydillä Uppsalaan asti. Mukaan lähtee kimaltava käsilaukku, tiara, Ruby Red -hapsuliivi ja se tärkein: Ökypaperi. Tarkoitus on käyttää se johonkin todella olennaiseen. Esimerkiksi matoihin, etanoihin, kaakaoon, pullaan tai muuhun sellaiseen, mitä elämässä oikeasti tarvitaan.

Matkan varrella käydään Etananiityillä, joissa luonnollinen ravinnonhankinta on paikallisille lajeille sallittu. Se on m’Emmin mielestä ensimmäinen merkki toimivasta hallinnosta. Matofarmilla taas päästään vertailemaan kompostimatoja, lieroja ja muita maaperän ahkeria työntekijöitä. Sisällöntuottajan työ on välillä raskasta, varsinkin silloin kun pitää maistaa useampi mato vertailun vuoksi.

Uppsala tarjoaa historiallisia rakennuksia, pyöräilijöitä, suihkulähteen täynnä toiverahoja ja kaupungin, jossa kissat on nostettu aivan helvetin korkealle kulttuuriseen asemaan. Kissoilla on omia kulmiaan, puistoja ja jopa suojatie. m’Emmi hyväksyy tilanteen vastahakoisesti, koska asiallinen liioittelu on sentään parempaa kuin huono hallinto.

Café Månsissa vastaan tulee HÄKÄ-kissa, joka toimii kassalla täysin rauhallisesti. m’Emmi maksaa neljän euron tuliaispaketin Ökypaperilla ja saa vaihtorahaksi kaksi euroa. Kukaan ei selitä mitään. Kukaan ei panikoi. Kissa tekee työnsä, kahvikone sihisee ja pöydällä odottaa kanelipulla. Talousjärjestelmä on outo, mutta kahvila on hyvä.

Terassilla m’Emmi tapaa Pekka Töpöhännän, juo kaakaota ja yrittää selvittää, mitä ihmettä tonnin setelille oikein tapahtui. Vastausta ei ihan heti löydy, mutta pulla on erinomainen, tuliaiset pysyvät laukussa ja yksisarvinen odottaa kärsivällisesti vieressä pienellä vaaleanpunaisella sateenvarjollaan.

Kotona odottavat kaksi teinipoikasta, äippä ja tavallinen terassin alainen elämä. Kun käsilaukku putoaa ja Sheba-keittopurkit, etanat sekä kastemadot leviävät pitkin lautoja, riidat loppuvat hetkeksi kuin seinään. Ruoka on ruoka, vaikka se olisi tullut Ruotsista ja kastike valuisi pitkin terassia.

Tämä digitaalinen PDF-käsikirjoitus sisältää m’Emmin ja Ökypaperin kaikki kymmenen lukua kohtausmuotoon kirjoitettuna. Se sopii luettavaksi, ääneen esitettäväksi, kuvituksen suunnitteluun tai ihan vain siihen, että haluaa tietää, millä logiikalla siili käyttäisi tonnin setelin.

Sisältää luvut:

• Virallinen maskotti
• Koti ja Äipän vahtivuoro
• Uber Premium
• Etananiityt
• Matofarmi
• Uppsalan nähtävyydet
• Pekka Töpöhännän korttelit
• Café Måns
• Kanelipulla julkkiksen kanssa
• Kotona taas

Ei turhaa paskaa. Paitsi ehkä se palautelomake, johon yksisarvinen kirjoitti kaiken ylös.